Herätys oli tänään jo viideltä. Heidi löysi meidän vessasta karmivan ötökän, jonka Kimmo onneksi hoiteli pöntöstä alas. Klo 5.30 olimme kaikki pakkautuneena autoon, neljä tyttöä takapenkillä.

Tiiviissä tunnelmassa kohti O'ahua

Tiiviissä tunnelmassa kohti O’ahua

Ajoimme Ho’olehuan lentokentälle, saaren keskiosaan. Pieni lentokenttä eli kaikki sujui tosi nopeasti. Pääsimme melkein heti Island Air –firman pienehköön hyrräkoneeseen (siis lentokoneeseen, jossa on potkurit).

Island Air

Island Air

Lentomme kesti puoli tuntia O’ahun Honoluluun. Näimme ilmasta Diamond Headin Waikikin vieressä. Koin nostalgiaryöpyn kun laskeuduimme. Täällä minä olin ollut seitsemän vuotta sitten ja silloin vannoin palaavani mahdollisimman pian.

Welcome to Honolulu –kyltti odotti meitä baggage claim –aulassa. Dollarin autovuokraamosta vuokrasimme kahdeksan hengen vanin kahdeksi päiväksi. Autovuokra oli täällä paljon kalliimpaa kuin aikaisemmilla saarilla. Ajoimme Honolulun keskustaan A La Moana –mooliin (eli ostoskeskukseen). Nautimme siellä sandwich – pannari –brunssit. Tunnin verran kiersimme a la moanassa. Eihän siinä mitään ehtinyt, mutta tuli vähän tutuksi. Koko tunti meni Victoria’s Secretissä, joka oli minulle silloin aivan uusi tuttavuus. Muutamat pikkupökät tarttuivat mukaan.

Pääsin vieläkin tutumpiin maisemiin kun ajoimme Waikikiin Kalakaua avenueta. Ajelimme Diamond Headin ympäri… meillä oli vähän ylimääräistä aikaa ennen seuraavaan majapaikkaamme pääsyä. Isosta Food Landista ostimme ruokaa jääkaappiin vietäväksi. Majoituksemme oli Niu Streetillä A La Wai –kanaalin vieressä, 39. kerroksessa oleva Pent House. Meillä oli käytössä kolme huonetta, pieni keittiö ja kaksi kylpyhuonetta. Minä majoituin tyttöjen kanssa olohuoneeseen. Isot ikkunat olivat Waikikiin, Diamond Headille ja merelle. Maisemat olivat upeat.

Minun nukkumasoppi

Minun nukkumasoppi

Pienten napsujen jälkeen söimme vähän välipalaa ja aloimme tehdä lähtöä ensimmäisille tanssitunneille. Nata oli katsonut meille netistä reitin. Kalakaualta nousimme bussiin B ja ajoimme sillä noin 10 min Honolulun keskustaan päin. Etsimme balettistudiota ja harhailimme hetken parkkihallissa. Ilman tietäväistä ohikulkijaa emme olisi varmasti löytäneet sitä, se oli niin huonosti merkitty.

Balettitanssijoiden lisäksi studiolla oli muutama pareo-asuinen tanssija odottamassa tahitituntia. Ensimmäinen tunti oli alkeistekniikkaa: ta’iri, fa’arapu ja varu eri painotuksilla. Jatkotekniikkatunnilla treenasimme samoja liikkeitä eri nopeuksilla ja kävellessä. Olimme jännittäneet tunteja aika paljon, mutta eipä se ollutkaan niin pelottavaa. Pysyimme ihan hyvin vauhdissa mukana. Ja mikä oli kivaa niin tanssiopettaja rummutti meille musiikin. Mustapareoiset esitanssijat näyttivät liikkeet. Viimeinen tunti oli koreografiatunti. Meillä oli lupa videokuvata vain toisiamme. Eli siis kun yksi kuvasi, muut yrittivät ”apinoida” koreota esitanssijoilta. Lopuksi istuimme laulamaan laulua, jota juuri tanssimme. Laulun merkityksen ymmärtäminen on tärkeä osa tanssin oppimista.

Jalat olivat melkoisen hajalla kolmen tunnin reenin jälkeen kun vielä kävelimme tunnin verran kotiimme Honolulun yöelämässä.

Share: