Lähdimme kolmestaan suuntamaan kohti Hanauma Bayta. Kuhio avenuella oli sinne menevän bussin pysäkki. Aasialaisen näköinen mies tuli mainostamaan turisteille halpaa kyytiä Hanaumaan 20 minuutissa kun bussilla menisi tunti. Epäröimme hetken, mutta menimme muiden turistien kanssa lopulta samaan autoon. Pian aasialainen mies huuteli kadulla kulkeville turisteille, että hänellä on vielä yksi ”shit” vapaana. Amerikkalainen turisti yritti opettaa häntä lausumaan oikein, mutta tuloksetta. Shit se oli. Ehdin matkalla miettiä kaikenlaisia kidnappausskenaarioita. Perille saavuttuamme, olin kuitenkin sitä mieltä, että riski oli tällä kertaa kannattanut.

Hanauma Bay on Coco Head –kraaterin vieressä ja on luonnonsuojelualue. Noin 10 minuutin esittelyvideo, joka käsitteli alueen eliöitä, syntyä ja polynesialaisten Hawaiin valloitusta, oli katsottava ennen kuin päästiin sisälle. Hawaiin saarethan ovat syntyneet merenalaisista tulivuorista, Hanauma Bay tulivuoren kraaterista.

Hanauma Bay

Hanauma Bay

Hanauma Bay avautui alapuolellamme hevosenkengän muotoisena. Muutaman sadan metrin alamäkeä pääsi kulkemaan myös shuttlebussilla. Täällä oli turisteja, toisin kuin yleensä Hawaiin rannoilla. Etsimme hiljaisemman paikan puun vierestä ja majoituimme siihen. Kävin vähän snorklaamassa, mutta se ei ollut mukavan tuntuista täällä. Korallit alkoivat heti rannasta ja vesi syveni todella loivasti. Maha viisti melkein koralleja. Oli epämiellyttävää joutua varomaan niitä. Syvemmässä vedessä sitä ongelmaa ei ole kun on runsaasti tilaa, omia liikkeitä ei tarvitse niin varoa.

Snorklauksen suhteen paikka oli pettymys, mutta muuten tosi kaunis paikka ja kivaahan meillä oli. Tein ”kotiläksyjä” tatuointiani varten. Minun piti lähettää lista sanoista, jotka ovat minulle tärkeitä. Listaani tuli family, animals, dance, earth, ocean, sun.

119 Hanauma BayKolmen tunnin rantailun jälkeen kapusimme ylös takaisin tielle, josta aasialainen kuski tuli meitä ja muutamaa muuta hakemaan. Waikikiin päästyämme kuski ei millään olisi jättänyt meitä pois kyydistä. Heidi, joka istui kuskin vieressä, joutui monta kertaa sanomaan, että hotellimme meni jo. Kuskilla oli kuulemma kolme poikaystävää tarjota meille. Hyi, olkoon, onneksi pääsimme kuitenkin pois Heidin pysyessä kovana.

Kotona suihkuttelimme suolat pois ja valmistauduimme iltaan. Kirsi oli häämatkallaan vuonna 2008 tavannut Honolulussa suomalaisen Maaritin, joka asuu suomalaisen miehensä kanssa Kaneohessa. Olimme menossa heille kylään. Kirsi ja Kimmo olivat lähteneet Nupun kanssa edeltä katsomaan Honolulun keskustaa. Me tulimme tyttöporukalla suoraan Iolani Palatsille, jossa oli meidän tapaamispaikka. Odottelimme Iolanin puistossa hetkisen ja Nuppu tepasteli pulun perässä.

Iolani Palace

Iolani Palace

169  Iolani Park190  Iolani ParkMaarit tuli suoraan töistä. Hän on töissä yliopistossa syöpätutkijana. Olimme liikkeellä ruuhka-aikaan ja bussimme Kaneoheen oli aivan täynnä. Matka kesti noin tunnin. Pilvenpiirtäjät vaihtuivat mystisiksi vuoriksi. Maarit asuu miehensä, Juhan kanssa mäkisellä omakotialueella, josta on hienot näkymät Kaneohe Bayhin. Parvekkeelta oli maisema Maaritin ja Juhan puutarhaan, jossa kukkivat plumeria- ja hibiscuspuut. Merenlahden yläpuolella oli jonkinlaisten sotakoneiden harjoitus menossa. Juha esitteli meille lemmikkinsä. Hänellä on kaloja, joiden altaasta vesi kulkee yrttiviljelmille ja palaa sitten puhdistuneena kaloille. Hänellä on myös kuusi kanaa, jotka munivat keskimäärin munan päivässä. Lisäksi Juhalla on matoja, niitä ainoastaan Kimmo halusi mennä katsomaan.

Kaneohe

Kaneohe

209 Maaritin luona

Kaneohe Bay

Kaneohe Bay

Aloittelimme ananasrommidrinkillä (ananastäysmehua, kookos- ja banaanirommia). Yksi parhaita drinkkejä, mitä olen maistanut…. ja aika petollista. Alkupaloina oli omien kanojen munia, joissa keltuaisen tilalla oli jotain heidän spesiaalimössöä (majoneesia, sinappia, mausteita)… nam. Poke, paikallinen raaka kala mausteisessa kastikkeessa oli myös hyvää. Sitä sai kaupasta sellaisenaan. Pääruokina oli katkarapukukkakaalipataa, uuniperunia ja uunikanaa. Ensimmäisessä oli mausteena turmericia, joka Maaritin kertoman mukaan tappaa syöpäsoluja. Jälkiruokana oli mansikoita ja kookospiirakkaa, jossa on hyytelömäinen sisäosa ja vaahtoinen päällinen. Kookospiirakkaa saa useimmista ruokakaupoista ja vaikka se on valmistuote, niin tosi hyvää (ei sisällä kookoshiutaleita).

230 Maaritin luona232 Coconut pieMaarit ja Juha käyvät Suomessa vuoden tai parin välein. Kotona heillä on Hawaii-taulujen lisäksi tauluja Suomesta, mm. Kuusamosta, josta Juha on kotoisin. Juha kertoi nähneensä Big Islandilla virtaavaa laavaa. Siitä se ajatus sitten lähti. Seuraava saaremme on Big Island. Miten me pääsemme näkemään sitä?

Talosta löytyi vielä yksi lemmikki, kauniin vihreä gekko, joka syö keittiöön päässeitä hyönteisiä. Ilta meni nopeasti hyvässä seurassa ja varsinkin kun Kimmo ja Juha ovat niin kovin puheliaita. Bussipysäkillä bussia odotellessa Juha esitteli meille taivaalta Saturnuksen ja Marsin. Enpä ole ennen niitä tuijotellut tietäen mitä ne ovat.

Olimme keskustassa alle puolessa tunnissa ja vaihtobussi Waikikiin lähti sopivasti.

 

Share: