Minulla ja Kirsillä alkoi aamusta Hula ‘Auana Intermediate ho’ike-workshop. Meillä oli mieskumu, Keawe Lopes Ka La ’Onohi Mai O Ha’ena’e. Opiskelimme tanssin Ku’u Lei. Ku’u tarkoittaa minun rakkaani ja lei tässä yhteydessä erityistä henkilöä. Kävimme ensin lyriikat läpi laulamalla. Sitten tositoimiin eli tanssimaan. Säkeistöjä oli viisi. Jokaisen jälkeen meille annettiin pari minuuttia kirjoittaa koreo muistiin. Melkoista vauhtia siinä sai pitää. Kumumme lauloi ja soitti kun me tanssimme. Kumu kertoi, että halaussa (tanssikoulussa) yhden tanssin opetteluun menee noin kuukausi. Me opettelemme yhdessä päivässä, joten se on aikamoista vauhtia. Videoimme toisiamme vuorotellen. Vaikka illalla olisi tämän esitys niin ei ollut yhtään niin paniikkioloa kuin eilen. Muistiinpanot auttoivat ja tietysti kaveri, joka oli tukena ja turvana.

Minä, avustavat workshop-henkilöt ja keskellä kumu

Minä, avustavat workshop-henkilöt ja keskellä kumu

Omaan konferenssiohjelmaan oli pakko valita myös luentoja, vaikka mieluummin olisin vain tanssinut ja tehnyt implementtejä (uli ulin ipu heken lisäksi). Menin pääsaliin Lei Day – luennolle. Sitä piti mies, jolla oli ainakin 10 leitä kaulassa. En jaksanut juurikaan kuunnella historiaa, joten keskityin takarivissä tanssimuistiinpanojen viimeistelyyn ja päiväkirjan kirjoittamiseen.

Konferenssitalon terassilla

Konferenssitalon terassilla

Lounaalla löysimme kaikki suomalaiset toisemme terassilla syömässä. Minun, Kirsin ja Maaritin viimeinen ohjelma oli The Merrie Monarch Miss Aloha Hula Experience – paneeli. Kolme entistä miss Aloha Hulaa kertoivat meille kokemuksistaan tanssijoina ja kilpailusta, jonka olivat aikoinaan voittaneet. Jokaisen suvussa oli pitkät hulaperinteet, ja paineet olivat olleet kovat. Kumua (, jos useita niin sitä, joka kyseisen tanssin on opettanut) on toteltava kyseenalaistamatta. Tanssissa on tärkeintä miellyttää kumua ja itseä. On tärkeätä, että hula on itselle ns. happy place. Se välittyy tanssissa sisäisenä kauneutena. Luennon jälkeen menin japanilaisten kanssa ottamaan kuvia ”idoleistamme”. Hassua… japanilaiset tyypillisesti kuvauttivat itseään starojensa kanssa. Miss Hulat huomasivat minut yksin kamerani kanssa (japanilaisten saartamana) ja pyysivät hetkeksi innokkaita japanilaisia pois luotaan, jotta minä voisin kuvata… heh.

Kertasin Kirsin kanssa tämän päivän tanssin ennen kuin palasimme kämpille. Nata ja Heidi jäivät illaksi kotiin ompelemaan ulejansa. Minä ja Kirsi lähdimme pian mekoissa Royal Hawaiian Centeriin. Ho’ikemme oli tänään kuuluisan Waikikin pinkin hotellin ja ostoskeskuksen välisellä palmuisella sisäpihalla. Meidän lisäksi ho’ikeen tuli muutama japanilainen hulasisko. Kumumme halaun show alkoi klo 18. Meille ei kukaan kertonut milloin on meidän tanssin vuoro. Yleisössä olivat Kimmo, Nuppu, Leena , Japi ja Maarit. Juha seurasi showta parvekkeelta Maaritin tädin, Lean kanssa. Reenasimme nurkan takana tanssia. esitanssijamme (tänään meillä oli sellainen) tuli kertomaan, että olemme shown viimeinen esitys. Harmi, olisi ollut kiva ehtiä yleisössä katsomaan muita tansseja. Minä ja Kirsi treenasimme kahdestaan, kun japanilaisten kanssa eivät rytmit osuneet kohdalleen (toivottavasti se johtui vain musiikin puutteesta).

Kumun halau

Kumun halau

Ennen esitystä meille annettiin kukuileit kaulaan. Kirsi halusi mahdollisimman kauan eturivissä olevasta Nupusta, ettei Nuppu ala äidin huomatessa itkeä. En muistanut esitanssijaa ollenkaan, vaikka hän siinä edessä tanssi. Menin vain omasta muistista. Ainakin tuli eläydyttyä paremmin. Tänään meni muutenkin rennommin kuin eilen. Nautin esityksestä lähes yhtä paljon kuin Suomessa keikoilla. Tanssin jälkeen saimme sertifikaatit ja halit kumultamme. Silloin Nuppu näki äidin ja alkoi itkeä.

Meidän esitys

Meidän esitys

377  Ho'ike Ku'u LeiOLYMPUS DIGITAL CAMERASiirryimme koko porukka Juhan ja Lean luo yläkerran Hawaii Five ’O – baariin. Tanssin jälkeen minulle maistui mangomehu. Juttelin Maaritin aknssa opiskeluista. Hän on opiskellut biokemiaa ja päätynyt tänne. Minä opiskelen biologiaa, mutta voisinko minäkin päätyä tänne töihin? Nuppu oli väsynyt, lähdin Kirsin ja nupun kanssa kotiin kun muut jäivät vielä baariin. Kirsillä, Heidillä ja Natalla jatkui vielä neljä tuntia uli ulin ompeluseura. Ilta meni osin myös hassutellessa. ilmassa taisi olla jonkinlaista turnausväsymystä. Kaksi päivää olivat olleet hyvin intensiivisiä meille kaikille, mutta eri tavoin.

Share: