Herätys oli tänään jo viideltä. Laukkumääräni oli lisääntynyt kahdella, koska yksi pikkukassi oli tullut tarpeelliseksi shoppailujen myötä ja ipullani oli oma kassi, johon sain sujautettua pehmikkeeksi pareoita. Kahdella tilatulla taxilla matkasimme lentoasemalle. O’ahun viikko oli mennyt nopeasti. Puolet ajasta olimme viettäneet konferenssissa. Tuntui, että paljon jäi näkemättä. Onneksi minun ei tarvinnut vielä hyvästellä O’ahua, koska palaisin sinne vielä muutaman viikon päästä Antin kanssa.

Hawaiian Airlines

Hawaiian Airlines

Liikakilojen takia Kirsin ja Kimmon matkalaukusta oli siirrettävä tavaraa Natan kevyeen torakkaan. Lensimme Hawaiian Airlinesillä.

Honolulu ilmasta ja Diamond Head

Honolulu ilmasta ja Diamond Head

O'ahu ilmasta

O’ahu ilmasta

45 minuutin lennon jälkeen laskeuduimme Big Islandin Konaan. Maisema oli sillä kohtaa mustaa laavaa. Kirsin ja Kimmon tuttavapariskunta Bertil (suomenruotsalainen) ja Kathy olivat meitä vastassa.

Hulatanssijapatsas Konan lentoasemalla.

Hulatanssijapatsas Konan lentoasemalla.

Baggage Claimin jälkeen tiemme Kirsin perheestä erkanivat, koska meillä on eri hotelli ja he lähtevät tämän viikon jälkeen Suomeen. He lähtivät vuokraamaan autoa. Bertil ja Kathy ystävällisesti veivät meidät Konaan meidän hotelliin. Matkalla he kertoivat saaresta ja mm. Mauna Kea –biitsistä, joka on kuulemma aivan ihana. Kona oli kuin pieni satumainen satamakaupunki. Pieniä kaksikerroksisia taloja, joissa oli putiikkeja ja ravintoloita. Söpö rantakatu ja rannan kivikkoon tyrskyävät aallot. Ajoimme Konan läpi. Bertil ja Kathy halusivat näyttää meille mm. snorklausrannan.

Majoituimme Kona Islander –hotelliin Konan keskustaan, jossa meillä oli kaksi pientä RCI-lomavaihtohuoneistoa. Hotellimme sisäpiha oli kasvillisuutta täynnä ja löytyihän sieltä myös uima-allas. Talot olivat kolmekerroksisia luhtitaloja. Nata ja Heidi majoittuivat toiseen ja minä yksin toiseen asuntoon. Kun menin sisään omaan kämppääni, vastaan tuli minikeittiö, kylpyhuone, kodikas olohuone, jossa oli parisänky ja orkideatauluja ja parveke, josta oli näkymä rantakadulle. Oli jännittänyt, että tuntisin oloni yksinäiseksi. Mutta nyt nautinkin omasta rauhasta. Sain levitellä tavarani minne haluan (, järkevästi sijoitellen tietysti niin kuin aina). Vaikka isolla porukalla oli ollut kivaa asua, niin oma rauha tuntui nyt kummallisen hyvältä. Tämä merkitsi myös sitä, että Antti tulisi ihan pian minun luokse. En ollut paljoa ikävästä kärsinyt. Päivät olivat olleet niin toiminnan täyteisiä ja matkaporukkani oli niin kiva. Antin tulo tuli minulle nyt todellisemmaksi kun majoituin meidän yhteiseen kämppään. Ihanaa, kohta olemme täällä yhdessä.

Oma yksiö

Oma yksiö

Vielä neljä yötä niin Honolulun lisäksi saan oman kullan unikaveriksi.

Vielä neljä yötä niin Honolulun lisäksi saan oman kullan unikaveriksi.

Pihamme plumerioita.

Pihamme plumerioita.

Menimme rantakadun Humpy’s Big island’s Alehouseen syömään. Puoliraaka pokewrap oli tosi hyvää kermaisen lohikeiton kanssa. Tutustuimme tänään ensimmäistä kertaa Hawaiilla esiintyvään ABC-kauppaketjuun. Se on kauppa turisteille, josta löytyy souvenireja ja välipalaruokia, esim. jugurttia.

Pokewrap

Pokewrap

Ravintola Konan rantakadulla

Ravintola Konan rantakadulla

Pienten päikyjen jälkeen meidän oli lähdettävä taas tanssitunnille. Viimeiset kolme päivää olivat olleet tanssillisesti niin intensiivisiä, että uuden tanssin opetteleminen ei enää houkutellut. Olimme kuitenkin sopineet kumun tapaamisen etukäteen. Taxilla ajoimme 20 minuuttia Bullan (kumun) kotiin sisämaan vuoristoon, jossa ilmasto oli viileätä. Vaikka tämä oli saaren kuiva puoli, niin maisemat olivat saniaisineen ja leipäpuineen metsäisen vehreät. Bulla oli meitä talonsa pihalla vastassa. Hän esittelimeille perhetään sitä mukaa kun heitä ilmestyi paikalle. Kaikki eivät olleet ydinperhettä, mutta perhekäsitys on täällä vähän laajempi kuin meillä. Ainakin hänellä oli omia lapsia 6-vuotias poika, 10-vuotias tyttö ja melkein aikuinen tyttö. Esitanssijamme oli 15-vuotias Sherlyn Bullan halausta, joka on tanssinut hulaa 3-vuotiaasta lähtien. Bulla aikoo kouluttaa hänestä hulaopettajan. Tanssimme He’eia kertoo aalloista ja surffauksesta ja siinä käytetään yhtä uli ulia. Ulin käyttäminen oli meille aivan uutta ja sen yhdistäminen koreografiaan oli haasteellisinta tänään. Mutta hitsin kivaa ja koreossakin liikkeet olivat suurimmaksi osaksi meille uudenlaisia. Paljon jouduimme tanssimaan polvillamme karhealla matolla. Pyyhkeet polvien alle tuli pian tarpeeseen. Bulla säesti rummuilla ja välillä kitaralla meidän tanssiessa. Aherruksen jälkeen hän tarjosi meille spagettia. Kotiruoka maistui hyvältä. Oli mielenkiintoista olla paikallisen kotona kylässä näkemässä havaijilaista arkea. Lähtiessämme en löytänyt enää toista kenkääni. Pieni vallaton koiranpentu oli varmaan piilottanut sen. Onneksi ne olivat ne kengät, jotka olivat jo rikki ja pian menossa roskiin. Palasin kämpillemme sitten paljain jaloin.

Illalla päiväkirjaa kirjoittaessani katselin TV:stä Frendejä ja Rillit huurussa. Tuli kotoisa olo. Eilen alkanut niskasärkyni paheni nyt iltaa kohden. Parin buranan voimin sain unen päästä kiinni.

Share: