Parvekkeella syödyn aamupalan jälkeen, siirsimme tavaramme autoon ja chekkasimme itsemme ulos. Lihuen lentokentälle ajoi puolessa tunnissa. Island Airin tiskillä meille sanottiin, että lentomme on peruutettu konevian takia. Toinen lento Mauille selvitettiin melko nopeasti. Kolmen tunnin viivästys tuli kun meidän piti odottaan Go Mokulelen lentoa Honolulun kautta Mauille Kahuluihin. Saimme 10 $ arvoiset ruokakupongit pahoitteluna. Jokaisesta ruumaan menevästä laukusta peritään pikkulennoilla maksu (15 $ ja kolmannesta ”lisälaukusta” 17 $). Käsimatkatavaroita ei onneksi tällä kertaa punnittu, reppuni painoi varmaan enemmän kuin koskaan. Meillä oli aikaa katsella paria souvenir shoppia ja ostaa lähetettäviä kortteja. Välipala syötiin kupongeilla, ranskalaisia ja kanaa. Sitten sain tehtyä ostopäätöksen. Ostin Kaumakaiwa Kanaka Ole CD:n, jossa on myös meidän tanssima Lani Kau Keha ja The Art of Hula – kirjan, joka kertoo hulan kehityksestä ja Pelestä havainnollisin kuvin.

Go Mokulelen kone oli pieni eikä läheskään täynnä. Lentoemäntä sekoili sanoissa ja käyttäytyi muutenkin holtittomasti (, hän oli omalla tavallaan hauska ja rento). Tämä yhdistettynä kuoppaiseen lentoon ja lentokoneen kummalisiin ääniin sai minussa aikaan jännitystä ja olin melko onnellinen kun vihdoin olimme turvallisesti Kahuluissa. Avisin bussi vei meidät Avisin autovuokraamoon, jossa vuokrasimme mustan Chevrolet Impalan (hieman isokokoinen meidän tarpeisiin ja varsinkin Mauin pikkuteille). Viikon hinta oli 400 $, ei paha. Lahainan kylttejä seuraten löysimme hyvin Kuihelani Hwy:lle ja Honoapiilani Hwy:lle, jota pitkin pääsimme Mauin toiselle puolelle. Reggaen sijasta löysimme jenkki rock – radiokanavan. Puolen tunnin ajamisen jälkeen löysimme autosta ilmastointinappulan pelkän puhalluksen sijaan ja olo vähän helpottui autossa.

Lahainassa pysähdyimme Pizza Hutiin. Antti sai sieltä jättipizzan, liian ison jopa hänelle. Osa siitä jäi iltapalaksi.

Pizza Hut

Pizza Hut

Ajoimme rantaa pitkin Lower Honoapiilani Roadilla. Lahainan jälkeen tuli ostoskeskuksia ja marketteja, sitten Ka’anapalin hotellialue. Pienen sateen jälkeen täydellisen kaunis sateenkaari ilmestyi oikealla puolellamme oleville vuorille. Kahana Falls oli kolmas RCI-hotellimme matkalla, pinkki hotelli, joka koostui useammasta talosta. Receptionin tiskille hyppäsi musta kissa tuttavallisesti, ihan niin kuin meidänkin murut.

Kahana Falls

Kahana Falls

Hotellihuoneemme (,jonka piti siis olla huoneistohotellihuoneen kaltainen) oli hyvin pieni yksiö. Minikeittiö siitä kyllä löytyi, mutta huoneemme oli käytännössä pelkkää sänkyä. Eikä meillä ollut ikkunaa sisäpihan altaalle niin kuin olin kartasta katsoessani luullut, meillä ei ollut ikkunaa ollenkaan (tai no oli, mutta pieni ja käytävään). Masennuin asiasta enkä jaksanut tehdä sinä päivänä enää mitään, hädin tuskin purkaa kamojani. Toki minulla oli varmaan jonkinlaista matkaväsymystäkin. Antti kävi autolla ruokakaupassa ja yksin iltakävelyllä. Minä makasin vain sängyllä. Jospa huominen päivä tuntuisi jo paremmalta.

 

Share: