(Honu=merikilpikonna)

Ennen yhtätoista lähdimme r2 bussilla zona hoteleran pohjoisosaan playa tortugasiin, pieneen satamaan, josta ostimme meno-paluuliput Isla Mujeresiin (island of women). Kustansi 250 mx eli noin 15 €/nuppi. Keltainen katamaraani kulki tunnin välein ja oli ilmastoitu. Isla Mujeres näkyi satamasta pitkänä saarena, jolla on pituutta noin 6,5 km, mutta leveyttä vain muutaman korttelin verran. Matka kesti noin 20 minuuttia. Jo laivassa meille mainostettin golfautoa, jolla on halpa ja kätevä liikkua saarella. Tarvitsisimme joka tapauksessa taxin tai muun kulkuneuvon kilppari sanctuaryyn, joten päädyimme hauskan kuuloiseen golfautoon, jota paikalliset kuulemma vihaavat.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Satama oli turstiputiikkeja täynnä, ja huutelevia myyjiä niiden ovella. Parin korttelin eksyilyn jälkeen löysimme golfautovuokraamon. Antin oli annettava ajokorttinsa pantiksi. Hintaa tuli 550 mx eli noin 35 €(vuorokausivuokra).  Saarella on paljon pieniä yksisuuntaisia sivukatuja, joissa pitää olla tarkkana. Reitti määränpäähämme oli selkeä, lähdime vain ajamaan rantakatua etelään. Nopeutemme oli 20-30 km/h. Turistien ajamia golfautoja tuli paljon vastaan. Taxit tööttäilivät meille helposti, eivät varmaan pidä siitä, että turistit tulevat tänne hitailla golfautoilla ajamaan ja vievät samalla heidän elannon. Joitakin hotelleja oli rannassa. Pastellivärisiä pieniä taloja, ilmeisesti asuintaloja oli paljon tien varrella. Kilpparimerkkejä oli tien reunassa, joita seuraamalla löysimme hyvin perille, aikaa keskustasta meni noin 25 minuuttia.

Golfautolla menoa

Golfautolla menoa

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tortugranja (turtle farm) suojelee merikilpikonnien munimista ja kehitysprosessia munasta yhden vuoden ikään asti. Ensimmäisen elinvuotensa honut elävät farmilla eri kokoisissa altaissa, jonka jälkeen niihin kiinnitetään seurantalaite ja vapautetaan. Vaikka honut ovat uhanalaisia, silti niitä tapetaan latinalaisessa Amerikassa niiden munien ja lihan takia. Munia uhkaa luonnossa myös muut eläimet. Suuri osa luonnossa elävistä honuista kuolee ensimmäisten elinkuukausien aikana. Siksi niiden suojelu ensimmäisen elinvuoden ajan lisää heidän eloonjäämismahdollisuuksiaan. Monet vapautetuista honuista palaavat munimaan suojellulle rannalle, jolloin heidän jälkeläisensä saavat saman suojan ensimmäiseksi vuodeksi.

Pihassa oli parkkeerattuna muitakin golfautoja, mutta turisteja ei ollut kuitenkaan tunguksi asti. Sisäänpääsy oli henkilöltä vain 30 mx eli alle 2 €. Sisätilassa oli kuusi honuallasta. Osa honuista oli kirjavia, osa lähes valkoisia. Heillä oli pituutta 20:stä 40 cm:iin. Kahdessa altaassa oli 5-10 cm:n pituisia honuvauvoja. Niitä oli tosi paljon ja niillä näytti olevan vähän ahdasta. He olivat niin suloisia, olisin voinut tuijotella niitä koko päivän. Altaiden luona oli isot kyltit, joissa kiellettiin honuihin koskeminen. Silti ainakin puolet vieraista kosketteli ja räpläsi honuja ja otti pikkusia jopa hetkeksi pois altaasta. Sanoin siitä yhdelle aikuiselle, joka antoi pikkuhonuja lapselleen syliin, mutta hän ei ollut minun kanssa samaa mieltä.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pienet suloiset

Pienet suloiset

 

Järkytyin kun näin altaassa pikkuhonun ilman päätä. Toiset tappelivat sen ruumiista ja vähän kauempana jollakin oli pää suussa. En tiedä oliko pieni kuollut vai oliko se tapettu, mutta ei tuntunut normaalilta, että honuvauvat syövät toisiaan. Yritimme kysyä asiasta henkilökunnalta, mutta he eivät osanneet englantia, poistivat vain raadon altaasta.

Akvaarioista löytyi myös nemo-kaloja, hummeri, merisiili ja ällöttävä kovakuorinen merinilviäinen. Kävimme laiturilla meren rannassa, jossa oli honuille rajattu alue. Muutaman honun kanssa siellä eli sovussa pari pientä haita. Honut tulivat välillä hengittämään veden pintaan. Rannassa oli myös muutama pyöreä honuallas, isompia kuin sisätilan altaat. Korkealla aidalla oli rajattu hiekalta alue jossa on honujen munia (hiekan alla). Jokaisen hiekkakeon päällä oli kyltti, jossa luki laji ja munan istutuspäivä.

Aidattuna  meressä

Aidattuna meressä

DSC_0352DSC_0324DSC_0342

Tortugranja oli ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, tällaiselle honuja rakastavalle se oli hieno kokemus. Mietityttämään jäi kuitenkin pikkuhonun kohtalo ja että kuinka yleistä se on. Saavatko honut varmasti riittävän hyvää huolenpitoa?

Ajoimme golfautollamme hieman eteenpäin, mutta vastaan tuli vain hotelleja ja rikkaamman näköisiä asuintaloja. Käännyimme takaisin keskustaan, jonka pohjoispäässä on playa norte, saaren hienoin hiekkaranta. Emme jaksaneet vaihtaa uima-asuja kun suihkuja ei näkynyt rannalla. Jatkoimme risteilemistä golfautollamme ja kävimme katsomassa lähes autiota kivistä rantaa parin korttelin päässä, saaren toisella puolella.

Playa Norte

Playa Norte

Toisella puolella

Toisella puolella

Kun olimme palauttaneet auton, kiertelimme rantakadun ja pienten sivukatujen souvenir-putiikeissa. Myyjien kutsuhuutoja ei olisi jaksanut kuunnella. Samaa tavaraa ja paitaa oli putiikista toiseen eikä siinä putiikkien paljoudessa ja auringon paahteessa jaksanut oikein keskittyä. Pari pirteän väristä souvenir-toppia tarttui mukaan, toista sain tingittyäkin. Täältä löytyi myös kortteja isille vietäväksi. 7 elevenistä ostimme sipsiä laivaan evääksi ja mangomehujääjuoman, joka oli hieman liian makea, mutta virkistävä.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Klo 17.30 lähti viimeinen laiva Cancuniin. Playa tortugasista bussilla omaan hotelliin. Yksi minuutti on pisin aika, jonka olemme bussia joutuneet Cancunissa odotamaan, niitä tuli jatkuvasti. Erittäin limaisen päivän jälkeen viileä hotellihuoneisto palkitsi. Päivälliseksi tilasimme huonepalvelusta hyväksi todetut pizzat, joista jäi puolet huomiseksi.

Share: