Aamupäivä (siis meidän sellainen eli puolipäivä normi-ihmisillä) kulutettiin Abbey’s –kirjakaupassa ja Town Hall –asematunnelissa. Mukaan tarttui kirjakaupasta Richard Dawkinsin The Greatest Show On Earth. Söin lounaaksi sushia ja Antti haki viereisestä kojusta kinkkiä. Kahden jälkeen lähdimme harjoittelemaan paikalliseen lähiöön kulkemista. Kohteenamme oli St. Peters, jonne pääsi T3-linjan junalla noin vartissa. Puhelimessa oleva kuva googlen kartasta auttoi meitä suunnistamaan oikein lähiön hiljaisilla kaduilla. Paikalliset rivitalot olivat hyvin tiheässä ja jokainen asunto oli eri värillä tai erilaisella seinällä varustettu, vaikka asunnot olivat toisissa kiinni. Ahdas etupiha oli kiviaidalla erotettu kävelytiestä. Monet pihat olivat täynnä joko roinaa tai kasveja.

Muutaman korttelin kuluttua löysimme The Lash Studion, jonne olin varannut ripsihuoltoajan muutama viikko sitten. Hiukan jännitti, mutta paikalla odotti mukavan oloinen melko varmasti gay-mies. Antti lähti viereiseen pieneen ostoskeskukseen kuluttamaan aikaa. Minulle tarjoiltiin kuoharia sydänkoristeisesta lasista ennen 1,5 tunnin rentoutumista. Kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen kokemus. Ripsihuollon hinnat olivat samaa luokkaa kuin Suomessa.

Ripsihuollossa

Ripsihuollossa

Antti oli löytänyt jopa kolme paitaa yksin kierrellessä, hyvä ettei reissu ollut hänelle turha. Paluumatka Sydneyn keskustaan ja kotiasemallemme Town Halliin meni nopeammin kun reitti oli näin päin lyhyempi (ei kiertänyt koko rengasta). Keskustan asemat ovat renkaana, jonka päät yhdistyvät Central-asemalla muualle meneviin reitteihin. Rengasta voi kiertää molempiin suuntiin riippuen mistä on tulossa.

St. Petersin ostoskeskus

St. Petersin ostoskeskus

St. Peters

St. Peters

Menimme viettämään päivällistä Darling Harbouriin. Valitsimme Angus-ravintolan, hieman hienomman mestan, kuin missä normaalisti syömme. Antti sai eteensä paksun maistuvan kanapihvin, muutaman pitkän pavun ja pienen perunakakun. Minulle tuli naftin kokoinen muusikimpale ja paistin paloja sienikastikkeessa ruukussa, jota päällysti voitaikina levy. Se minun oli nimetty hämäävästi piirakaksi. Hyvästä ateriasta minä tulin melkein täyteen, mutta Antille jäi arvatenkin iso tyhjä kolo masuun. Siispä matka jatkui mäkin kautta hotelliin parin juustohampparin kera. No juu, hain minäkin cheesecaken Starbuckista kun se oli matkan varrella.

Angus-ravintolassa

Angus-ravintolassa

Darling Harbour

Darling Harbour

Reissussa pientä probleemaa aiheuttaa juuri sopivan ruuan hankinta. Ravintolat, joissa saa hyvää, terveellistä ruokaa ovat usein hienompia ja kalliimpia ja lisäksi miehen nälkää ei niissä saa tyydyttymään. Sitten on toki hamppari- ja pizzamestat, joissa annoskoko on oikea, mutta sellaisten mättäminen kymmenen viikon ajan on paitsi epäterveellistä ja lihottavaa, myös ällöä. Ravintolat, jotka asettuvat kahden ääripään välivaiheille ovat löytöjä, niissä voi nauttia esimerkiksi hyvän kokoista pasta-ateriaa. Toinen harmitus reissuelämän ravintoloissa on jatkuva ranskalaisten tuputtaminen. Useammin pitäisi olla vaihtoehtona ihan normi keitettyä perunaa. Etelä-Afrikassa oli usein vaihtoehtona uuniperuna, jonka usein otin, mutta miksi niitä pitää aina olla vain yksi. Antti olisi hyvin voinut ottaa ateriansa uuniperunalla, jos niitä olisi saanut siihen kaksi. Näistä syistä kannatamme aika paljon huoneistohotelleja. Silloin saa paremmin ison miehen ison nälän tyydytettyä ja usein vielä keskellä yötä.

TV:stä tuli illalla Kauhea kankkunen III TV-ensi-ilta. Mukavaa katsella leffaa kerrankin laiskasti sängyssä ja juoda samalla viiniä.

Paikka: Sydney, New South Wales, Australia

Share: