Pesän puhdistuksen ajankohta oli meille ja kaikille muillekin epäselvä. Joku ylempi henkilö ilmeisesti päättää milloin loput honuvauvat kaivetaan pesästä. Tara laittaa meille kuitenkin mailia kun se tiedetään. Hän oli arvioinut sen olevan tiistaina. Tänään meillä oli vapaapäivä projektista. Aamupalan syöneinä lähdimme parin minuutin ajomatkan päähän Halekili Beachille, jota eräs vapaaehtoinen honuprojektista oli suositellut meille. Hän sanoi sen olevan hyvä koralli- ja kilpparibiitsi. Oli ihan kiva taas vuoden tauon jälkeen totuttautua snorkkelointiin rauhassa itse ennen huomista retkeä. Jokunen minuutti siinä meni kunnes maski ja snorkkeli tuntuivat taas normaalilta tavalta olla ja hengittää. Korallit päättivät pehmeän hiekkapohjan juuri hyvästä syvyydestä että oli helppo lähteä uimaan ja (kun korallit eivät tule ihan rantaan) hengata vedessä telomatta itseään koralleihin. Vaikka olen suoraan sanoen vähän skeptinen näistä hienoiksi korallimestoiksi sanotuista rannoista niin tämä kyllä ylitti odotukseni. Hyvän näköiset korallit ja siellä täällä uiskentelevat monen kirjavat kalat olivat hienoa katseltavaa. Mustat ja keltaiset pikkukalat uivat isoissa parvissa. Yksittäisinä otuksina uivat sinisen sävyiset sateenkaarikalat, valkoiset oranssiraitaiset, tummanruskeat valkojuovaiset ja Hawai’in kansalliskala Humuhumunukunukuapua’a. Melko pian Antti huomasi ison honun, joka ui vastavirtaan. Saimme kunnon uimatreenin kun seurasimme tuota vedessä leijuvaa ihanaa otusta muutaman minuutin.

Halekili Coral Beach

Halekili Coral Beach

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Humuhumunukunukuapua'a

Humuhumunukunukuapua’a

Päädyimme sitten taas virran vietäväksi oikeaan suuntaan. Kävimme vähän tauolla istumassa rantavedessä ja snorklasimme sitten vielä toisen setin. Pidimme toisen honun näkemistä liian hyvänä tuurina, mutta niin vain näin sellaisen uivan ihan kohta meidän vierestä. Tämänkin kaverin leijailua seurasimme pienen tovin. Välillä hän kävi pinnassa hengittämässä. Liian lähelle ei sovi mennä, että kaveri uskaltaa käydä pinnassa. Reilun tunnin snorklailun jälkeen jäimme lojumaan matalaan veteen ja pyörimään aaltojen vietävänä. OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pikaisen rantasuihkun jälkeen ajoimme kotiin kunnon suihkuun. Sitten olikin jo ihan hirmuinen nälkä. Onneksi kotiruoka valmistui nopeasti. Lähdimme illalla käymään Lahainassa. Kävimme nautiskelemassa jätskipallot pienellä pimeällä rantakaistaleella puunrungolla. Kona Mud Pie ja Chocolate Macadamia Nut, nam.

Lahainasta tuntui löytyvän kaikenlaista kauppaa, tarjontaa oli yllinkyllin. Viime kerran jälkeen sinne oli ilmestynyt Hard Rock Cafe ja useista taloista koostuva Lahaina Mall. Siellä olikin kauppa meidän tarpeisiin nimittäin luggage factory. Nyt oli se hetki matkasta kun tavaramäärä pursuaa niin yli, että on pakko ostaa uusi laukku. Antin käyttämä matkalaukku on minun vanha, joka on kulkenut kanssani jo 10 vuotta. Sen lukko alkoi temppuilla Brisbanesta lähtiessämme ja näyttää siltä, että tämä on sen viimeinen matka. Eli järkevintä oli, että Antti ostaa täältä itselleen uuden laukun. Valikoima ei ollut suuri, mutta löytyi sieltä ihan hyvä tarpeeksi kookas Delsey. Nykyään melkein kaikissa on neljä pyörää, niin nyt tässä uudessakin. Minun vanhassa on kaksi, mutta siinäkin on puolensa. Tasaisella alustalla kuten lentokentällä neljä pyörää on kätevä, mutta kuoppaisessa maastossa ja ylämäissä, kuten kadulla kävellessä tai hotelliin mennessä kaksi pyörää kulkee paremmin, kun laukkua saa kunnolla vedettyä.

Palasimme kämpille uuden matkakumppanimme kanssa. Hotellin pihassa tapasimme pienen sammakon, joka jäi kuvattavaksi ja kurnuttamaan meille. Illalla Antti maisteli hedelmäistä Wailua Wheat –olutta. Kuulemma raikas ja mukavaa vaihtelua perusoluisiin, joita Suomessa saa.DSC_0617CAM00250

Paikka: Maui, Hawai’i

 

Share: